6. tammikuuta 2015

Lempeässä valossa.


Minä hyvästelen joulun. Vaikka jotenkin haluaisin juuri tänä vuonna, ettei se koskaan lähtisi pois. Olisi ihanaa käpertyä siihen pehmeään valoon ja kiireettömyyteen aina vain. Tänään joulukuusi lähti takaisin pihalle, ja jotenkin olohuone tuntuu siltä osin kovin tyhjältä. Taas minun pitää odottaa monta kuukautta, ennen kuin voin alkaa todella odottaa taas joulua.

Uusi vuosi on kyllä sekin kaunis. Tiedän, että tästä tulee hyvä ja onnellinen vuosi. Mutta silti minussa sellainen selittämätön melankolia. En ole vielä täysin valmis ryntäämään uutta kohti. Ehkä minä vain lupaan itselleni sopeutua muutoksiin vähitellen. Siinä sopeutuessa tapahtuu elämässä monenlaista. Ja se tekee minut iloiseksi. Ehkä minun vain tulisi löytää levylautaselleni taas musiikki, joka hymyilyttää. Antaa ilon pirskahdella minussa. Nopeita iloisia sävelkulkuja. Kesäkuussa minä sitten kirjoitan runon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihastuttavaa, jos haluat antaa minulle merkitykellisiä kirjaimiasi.