Pikkutauluja

Minun tyttäreni. Hän kertoi nähneensä riikinkukon eläintarhassa. Sillä oli ollut pyrstö pitkänä. Se oli siltikin kuulemma kaunis. Puhuimme kauneudesta ja päätimme sitten kirjoittaa tauluun: Joka hetki olen kaunis. Haluaisin antaa lapselleni sellaisen olon, että ihminen on aina kaunis. Kun olin teini-ikäinen, äitini opetti minulle, että Onnellinen ihminen on aina kaunis. Niin olen itsekin huomannut, kun ihminen säteilee onnea ja elämäniloa, harvoin kiinnitän huomioita elämänlahjaksi saatuihin ulkoisiin piirteisiin.

"Pukeudu pinkkiin" sanotaan tässä. Minulla on paljon värikkäitä vaatteita. Pidän väreistä. Kun haaveilin joskus askartelevani näihin värikkäisiin taulupohjiin jotain kuvia ja mietin niihin lauseita, en halunnut kaiken olevan liian vakavaa. Flamingo, jos joku, on oikea tyyppi kehoittamaan tällaisiin asioihin. (Ja jos ajattelee syvällisemmin, voisi flamingo juuri kehoittaa pukeutumaan itselleen ominaiseen tapaan.)

Naurattaa tämä minun tyylini tehdä lasten kanssa. Ne ovat samalla myös sellaisia opettavaisia tuokioita. Jos olisin tehnyt itsekseni, tuskin olisin neuvonut kuuntelemaan vanhempien ja kokeneiden neuvoja. Toisaalta se on lohdullista omassakin elämässä, joka asiassa löytyy minua parempia. Minä voin oppia aina uutta.

Kun ostin pinon taulupohjia, tein ensimmäiseksi tämän kuukausia sitten. Kehoitin itseäni etsimään. En pelkästään löytämään. On hyvä pyrkiä aina jonnekin, etsiä sitä, mikä tekisi elämästä vielä antoisampaa. Ja kuten lapsena leikimme, on kala matalalla ja lintu korkealla. Oikeassa elämässä onni löytyy joskus paikoista, joista emme koskaan keksisi niitä etsiä. Siksi näin.  Vielä on iso pino jäljellä, ehkä joku päivä keksin paikan näille kaikille. Ja teen sitten oman voimauttavan seinän, jota voi katsella, jos muut seinät tuntuvat tulevan vastaan!