Aamut ovat aamuja. Joskus hitaita ja rauhallisia. Sellaisia, että ajatuksensa kerkeää koota ennen arjen vyörymistä päälle. Näin joulukuussa kalenterit luovat selkeästi uutta levottomuutta aamuihin. Onneksi tulee se rauhallinen hetki istahtaa aamukahveillekin!
Meillä oli leipä loppu, niinpä illalla viimeiseksi tekaisin muutaman vuokaleivän. Nostatin ne soodalla, ettei tarvi odottaa kohoamisia. Nesteenä piimä, sitten sekaan ruis- ja vehnäjauhoa, karpaloita, maltaita, leseitä, siemeniä, suolaa. Makeuttajaksi laitoin hunajaa. Paistoin tunnin 175 asteessa. Jätin yöksi paistamisen jälkeen vuokiin. Ihanan kosteaa leipää. Leivoin niin kiireessä, etten ehtinyt mittailemaan aineksia. Hyvä sääntö pähkinä- ja siemenleipiin on, että lisää ne vasta sitten, kun taikina vaikuttaa koostumukseltaan hyvältä. Sillä ne eivät muuta taikinan mittasuhteita, tekevät sattumia vain valmiiseen tuotokseen. Minä tykkään käyttää niitä paljon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihastuttavaa, jos haluat antaa minulle merkitykellisiä kirjaimiasi.