Elämässä on monenlaisia hetkiä. Enimmäkseen arkisia. Niissä olen harvoin yksin. Ja kun lähdemme jonnekin, on minulla viikonloppulaukun verran tavaraa mukana. Varalta. Siksikin oli ihastuttavaa, että tajusin joulumyyjäisistä ostaa itselleni kännykkälaukun. Sinne mahtuu sopivasti vain puhelin ja avaimet. Se on kevyt kantaa ja huolehtia. Noin vertauskuvallisestikin.
Vaikka hyvin rakkaita ovat myös ne hetket, kun koko perhe pakkaudumme autoon. Kun autoradiosta kuuluu lastenlaulut tai sadut. Kun omia ajatuksiaan ei ehdi aina havaita. Mutta jotenkin sellainen yhteinen mieli autossa kuitenkin. Näitä molempia tarvitaan. Tänään me ensin juhlimme lasten joulujuhlaa ja sitten kävin ystäväni kanssa poimimassa viimeisiä joululahjoja. Kotia tullessani oli perhe saunomassa. Tuli paloi kiukaassa ja lapset halusivat valojen olevan sammuksissa. Ihanaa, miten heistä kasvaa pikkufiilistelijöitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihastuttavaa, jos haluat antaa minulle merkitykellisiä kirjaimiasi.