27. joulukuuta 2014

Piirsin pitkästä aikaa.


Meinasimme kutsua tänään vieraita. Sitten tuli sellainen olo, että jos olisi vai kotona. Nauttisi oman perheen kesken vietetystä ajasta. Ja ehkä jopa, että jos lapset olisivat leikeissään, voisi vähän itsekin piirtää. Saunoimme pitkään ja hartaasti. Se on aina yhtä rentouttavaa. Sitten innostuin piirtelemään uuden vuoden toivotuksia. Mietin tulevaa vuotta muutenkin, millaisen vuoden haluaisin. Olisi mukava tehdä erilaisia projekteja kuvantekemisen kanssa, muutamia ideoita on jo viriämässä. Ennenkaikkea haluaisin hengittää syvään, monessakin mielessä. 

Tämän vuoden olen ollut pois sosiaalisesta mediasta. Käyn kamppailua itseni kanssa, hankinko älypuhelimen ja alan olemaan jatkuvasti tavoitettavissa. Tänä vuonna on ollut aikaa pohtia minuuttani. Askeesiin en ylety, mutta pienissä asioissa on ollut hyvä vetää elämänpiiriä pienemmäksi. Muistatteko lapsena sen tunteen, kun hupparista veti sen narun kireällä hupun ollessa päällä. Pääsi hetkeksi vähän kuin omaan maailmaan. Aikuisenakin kaipaa sellaista. Ei ehkä niin konkreettista, mutta tilaa, jossa kuulee omat ajatuksensa. Ja tilaa rentoutua, olla ja unelmoida. Päiväunet tekevät mieltäkin keveämmäksi. Kannattaa kokeilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihastuttavaa, jos haluat antaa minulle merkitykellisiä kirjaimiasi.